Uusi kotikaupunki

Se on afrikkalaisen vihanneskaupan höpöttävä setä, metrotunnelin tuoksu ja pikkunälkään puistossa syöty cheddar-mangochutneykolmioleipä.

Se on pubi-ilta, joka alkaa yhden ystävän tapaamisella ja jatkuu iloisessa pöytäseurueessa, jossa ennen toisilleen tuntemattomat ihmiset jakavat hassut tulevaisuudensuunnitelmansa ja tarjoavat jokainen kierroksen.

Ja se on Charing Crossin aseman työntekijä, joka on on enemmän huolissaan siitä, että ehdimme viimeiseen yöjunaan kuin siitä, ehdimmekö näyttää Oyster cardit lukijalle.

Sanotaan, että muuttaessa pois kotimaasta sopeutuminen tapahtuu kolmen vaiheen kautta. Ensimmäinen on eräänlainen kuherruskuukausi, jolloin kaikki on ihanaa ja mahtavaa ja paljon paremmin kuin kotimassa. Jonkin ajan päästä iskee turhautuminen ja ärsyynnys niihin asioihin, jotka eivät toimi halutulla tavalla ja kolmas vaihe on sitten jonkinlainen tilanteen hyväksyminen ja tasapaino.

Elän selvästi tuota kuherruskuukautta.

Kaupunki on tuntunut alusta asti jotenkin omalta ja tervetulleeksi toivottavalta. Avoimelta. Hyväksyvältä. Pienet jutut, kuten metroasemien säntilliset kuulutukset ja sympaattiset oven avaavat herrasmiehet jaksavat ilahduttaa. Hyde Parkissa riehakkaasti leikkiviä koiria voisi katsella koko iltapäivän.

Turhautuneisuudentunteita ollaan kyllä myös koettu: asunnon löytäminen on todella tuskaista. Eräs mukava välittäjä pahoitteli, että tilanne on aivan poikkeuksellinen - ei kuulemma aiempina syksyinä ole ollut tällainen kaaos. Internetissä ilmoitettavat asunnot ovat soitettaessa jo menneet, ja välitysfirmojen ikkunoihin ripustetut aaneloset vuokrattavista kämpistä ovat enää koristeita - kukaan ei kuulemma ehdi vaihtamaan tuoreita ilmoituksia tilalle.

Muutamaa asuntoa ollaan jopa päästy katsomaan. Yksi oli ihan läävä ja toisessa niin matala katto, että M:n pään päälle jäi kymmenisen senttiä hyppelyvaraa. Yksi oli todella ihana, mutta mietimme sitä muutaman sekunnin liian pitkään - se meni nenän edestä.

Toivottavasti tällä viikolla tärppää. Uudesta kotikaupungista pitäisi löytää vielä se koti.